Dagen i dag, 16. mars, er viktig for å markere kvenenes kultur, språk og historie. I år kanskje viktigere enn noen gang før. I juni 2023 kom rapporten fra Sannhets- og forsoningskommisjonens arbeid. Den er vond, men viktiglesing. Vi må alle ta innover oss den urett som er begått mot kvener, samer og skogfinner, og i fellesskap bidra aktivt til forsoning på våre områder.

I år ønsker vi i Utdanningsforbundet Troms å løfte fram rollen barnehage og skole kan ha i arbeidet med forsoning og identitetsutvikling. Identitetsbygging er en kontinuerlig og livslang prosess. Barnehage og skole er viktige arenaer for å styrke barnas og elevenes identitet og forbindelse til sin kulturelle arv. Ved å inkludere kvenkulturen i det pedagogiske innholdet, styrkes ikke bare kunnskapen, men også barns og ungdommers stolthet og tilhørighet. Dette bidrar til å forme en mer mangfoldig og rik nasjonal identitet. Rapporten fra sannhets- og forsoningskommisjonen presiserer at nettopp økt kunnskap og kompetanse vil være avgjørende i det viktige arbeidet med forsoning og å gi rom for alle nasjonale minoriteter. Da er det for oss helt naturlig å tilrettelegge for dette gjennom hele utdanningssektoren, fra barnehage til høyere utdanning.

På Utdanningsforbundets landsmøte i 2023 vedtok vi å arbeide med følgende:

Utdanningsforbundet skal bidra til forsoning, gjennom aktivt å arbeide for å rette opp arven etter fornorskningspolitikken. Utdanningssektoren skal være en arena for revitalisering av kvensk, samisk og skogfinsk kultur og språk. Utdanningsforbundet skal arbeide for å ivareta andre nasjonale minoritetsspråk og kulturer i barnehage, skole og høyere utdanning.

Kommende lærere må ha kunnskap om kvenske, skogfinske og samiske perspektiver, erfaringer og historie, samt strukturelle konsekvenser av fornorskningspolitikken. Kunnskap om, og synliggjøring av, nasjonale minoriteter og urfolk må være en sentral del av alle lærerutdanninger. Dette er vesentlig for at skoler og barnehager skal være et sted for revitalisering av kvensk og samiske språk og kultur.

La oss på Kvenfolkets dag forplikte oss til å fortsette arbeidet med forsoning, identitetsbygging og utdanning. Ved å styrke samarbeidet mellom barnehage, skole, samfunn og individ kan vi sammen forme en fremtid som hedrer vår mangfoldige arv og skaper muligheter for alle.

Onnea Kväänikansan päivalä!

Tänä päivänä, 16. marsikuuta, oon tähelinen ette markkeerata kväänin kulttuurin, kielen ja histoorian. Se oon piian entistä tärkeämpi tänä vuona ko koskhaan varhemin. Juunikuussa 2023 tuli Tottuuen- ja sovinonkommisuunin työstä raportti. Se on kipeä, mutta tärkeä lukeat sen. Met kaikin hääymä ymmärtäät sen vääryyen jonka oon tehty kvääniä, saamelaisia ja mettäsuomalaisia vasthaan. Piämä yhessä eesauttaataktiivisesti sovintoa meän aloila.

Met Tromssan Koulutusliitossa toivoma nostaat framile sen rollin joka lastentarhoila ja kouluila voipi olla sovinossa ja identiteetin eistymisessä. Identiteetin kehittyminen oon prosessi joka jatkuu elämän läpi. Lastentaras ja koulu oon tärkeät areenat jokka tukevat lasten ja oppilhaitten identiteettiä ja yhtheyttä kulttuuriperinthöön. Se ette kväänikulttuurin otethaan myötä pedagoogisheen sisälyksheen, lujittaa tietoa, mutta kans lissää lasten ja nuorten ylpeyttä ja yhtheenkuuluvuutta. Se eesauttaa ette luua monipuolisen ja rikkhaan kansalisen identiteetin. Tottuuen- ja sovinonkommisuunin raportti presiseeraa ette tiion ja kompetanssin lissääminen tullee olemhaan määräävää tärkeässä sovintotyössä. Se antaa tillaa kaikile kansalisile minoriteetile. Sillon oon se kans luonolista ette met sovitamma tämän läpitte koko koulutussektorin, lastentarhaasta korkehaan koulutuksheen.

Koulutusliitto päätti maamöötissä vuona 2023 ette se työtelee näin:

Koulutusliitto eesauttaa sovintoa, ko se työtelee aktiivisesti ette oikasta norjalaistamispolitiikin perinön. Koulutussektori oon areena jossa kväänin, saamen ja mettäsuomen kielet ja kulttuurit revitaliseerathaan. Koulutusliitto työtelee ette ottaat vaarin kansalisista vähemistökielistä ja kulttuurista lastentarhoissa, kouluissa ja korkeammassa koulutuksessa.

Tulevaisuuen opettajila häätyy olla tietoa kväänitten, mettäsuomalaisten ja saamelaisten perspektiivistä, kokemuksista ja muisteluksista, ja kans norjalaistamispolitikin struktuurillisista seuraamuksista. Tieto kansalisista minoriteetista ja alkupöräiskansoista, ja heän näkyväksi tekeminen häätyy olla sentraali osa opettajakoulutusta. Se oon tärkeä ette koulut ja lastentarhaat oon paikkoja joissa kväänin ja saamen kielet ja kulttuurit revitaliseerathaan.

Nyt Kväänikansan päivänä saatama sittoontuat siihen ette jatkama työtä sovinon, identiteetin kehityksen ja koulutuksen kans. Ko lujitamma yhtheistyötä lastentarhaan, koulun, yhtheiskunnan ja indiviiditten välilä, saatama yhessä tehä tulevaisuuen joka kunnioittaa meän monipuolista perintöä ja luo maholisuuksia kaikile.